7 Kansalaistoiminta ja nuorisotyö

Ihmisenä olemisen yleinen piirre on sosiaalisuus ja eettisyys on ihmisten välisen vuorovaikutuksen toimivuutta, jotain hyvää – mikä on elinehto. Ihmisellä on taipumus eettiseen hyvään, mutta sen toteutuminen edellyttää sen kasvatusta, kehittämistä ja vaalimista. Suomalaisen nuorisotyön historiallisista juurista löytää kansalaisen, kansalaiskasvatuksen, ja itsekasvatuksen ideoita luonteenkasvatuksen merkityksessä.
Tarvitaan varmasti eettisten näköalojen ajattelua ja keskustelua ja siinä voidaan käsitellä myös ideoita arvoista. Mutta koko ajatus etiikasta ja pyrkimyksestä hyvään jää puolitiehen, jollei keskitytä myös siihen, millainen on hyvä ihminen ja miten ihminen voi kehittyä eettisesti. Voidaan kysyä, millaista ihmisyyden eetosta nuorisotyössä edustetaan ja millaista ihmisyyden eetosta nuorille tavoitellaan.

Olen (artikkelissani 2017) esittänyt, että nuorisotyölle tunnusomainen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen tapa on sen yhteistä eetosta määrittävä. Kohtaamisen tapa on aina eettinen asenne. Esittämässäni ajattelussa se on etiikan perustapahtuma. Sellaisena kohtaamisen ja vuorovaikutuksen voi nähdä sekä yksilöllisenä haasteena omalle persoonallisuudelle ja kyvyille, ihmisyydelle ja itsetoteutukselle, että yleisinhimillisenä haasteena hyvälle olemisentavalle missä tahansa yhteisöissä.

Soveltaen ja konkretisoiden virtuisimi asettaa nuorisotyölle kaksi pääkysymystä: millainen on hyvä nuorisotyötekijä ja millainen on se ihmisen ihanne, joka nuorisotyössä määrittää nuoren kasvun tavoitteita? Oletukseni on, että vastaukset näihin kysymyksiin ovat koko ajan tarjolla nuorisotyössä, että niiden ymmärrettäväksi tekeminen on nuorisotyön kannalta olennaista.

Nähdäkseni sekä nuorisotyön eri toimien moninaisuuden, että sitä yhdistävän kansalaiseksi ja ihmisenä kasvun näyn kannalta nuorisotyölle sopisi kokonaisvaltainen ihmiskäsitys sekä siihen sidottu toimintakyky- ja hyveajattelu, joita esittelin em. artikkelissani.

 

Juuret nuorissa kansalaisissa, versot tulevaisuudessa

 

Nyt tarkastelen lyhyesti sitä, millaiset nuorisotyötä määrittävät yhteiskunnalliset eetokset ovat määrittäneet nuorisotyötä. Oletukseni on, että ne ovat vaikuttaneet nuorisotyön ulkopuolelta sen asemaan ja siten välillisesti käsityksiin sen merkityksestä, mutta eivät sisällöllisesti sen ydinmerkitykseen. Tuon ydinmerkityksen näen ilmenevän nuorisotyön käytännöllisen kohtaamisen ja yhdessäolon eetoksessa.

Nuorisotyön muodot ja menetelmät luotiin länsimaissa ja Suomessa järjestöissä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Niiden toiminnan suuntaa antavista päämääristä (kansallismielinen, kristillinen, sosiaalidemokraattinen, yleishyödyllinen, kontrolloiva, tukeva jne.) huolimatta niitä yhdisti kansalaiskasvatuksen idea, joka painotti sivistystä, itsekasvatusta ja yhteisöllisyyttä. Myös suuntautumisestaan riippumatta ne herättivät epäilyjä vanhan vallan edustajissa yhteiskunnassa ja Kirkon piirissä.

Esimerkiksi kansanvalistuksen ja kansalaiskasvatuksen ideoita edistävät Nuorisoseurat ja kristillisten järjestöjen nuorisotoiminta nähtiin radikaaleina. Toisaalta jo 1930-lukuun mennessä ne tajuttiin myös voimavaroIksi – tämä toimintojen synkronointi näytti kykynsä 1940-luvun sotavuosina ja niistä toipumisessa, jolloin myös nuorisotyön ja toiminnan rakenteet noteerattiin valtion ja lainsäätäjien taholta. Nyt ne on ikään kuin unohdettu: kuitenkin ilman Kirkon ja järjestöjen jatkuvaa panostusta yhteiskunta Suomessa murenisi nopeasti – valtio on siinä vain väline vaikka sen edustajat saattavat ajatella kansaa palvelevan tehtävänsä valtiaan roolina.

 

 

Muistutus

 

Ihminen ei voi ymmärtää toista ihmistä enempää kuin itseään, eikä oppia ymmärtämään itseään ilman toista ihmistä. Ihminen tarvitsee yhteisöjä ja yhteiskuntia, kulttuureja, antamaan itselleen mielen. Yksilön toiminta voi nousta häntä itseään suuremmaksi ja hän voi vaikuttaa yhteisössä tai yhteiskunnassa kuoltuaankin. Yhteisöt ja yhteiskunnat tarvitsevat ihmisiä sekä säilyttämään ja ylläpitämään että kehittämään ja muuttamaan. Ihmisten kautta yhteisön tai yhteiskunnan sisältöjä voi välittyä, vaikka se lakkaisi sellaisenaan olemasta (yhteiskunnat eivät ole kiinteitä ja samanlaisina jatkuvia). Tätä ilmiötä kutsutaan kulttuuriksi. Selviytymisen takeita on ovat se, että kulttuureja on monia sekä se, että sivistys on yhteiskunnissa tärkeimpiä asioita, joihin panostetaan.

 

Nuorisoala ja turvallisuus

 

Kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten päivittäinen toiminta on siis erittäin merkittävä. Seurakuntien vapaaehtoistoimijat kuuluvat joukkoon. Lasten ja nuorten parissa toimii suunnitellusti vuosittain jopa 100 000 kansalaista ja toimintaan osallistuu satoja tuhansia nuoria. Olisi outoa ohittaa tämä toimintakenttä kun puhutaan turvallisuudesta.

Seuraavassa esimerkkinä muutama taho, painotuksena nuorisotoiminta ja-työ. Ne muodostavat merkittävin resurssin ja ovat huomattava reservi mihin tahansa kriisitilanteseen.

Keskusjärjestöt sekä alue- ja paikalliset yhdistykset: Järjestöjen ja vapaaehtoisten toiminta, VPK: n ja SPR: n, 4H: n, Setlementtijärjestön sekä MLL: n nuorisotoiminta, Partio, Valtakunnalliset nuorisokeskukset ja seikkailukasvatus, kuntien ja seurakuntien perusnuorisotyö, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, etsivä- ja erityisnuorisotyö. Kaikkien näiden osalta voidaan todeta sama ongelma kuin poliisilla (vrt. blogisarjan osa 5): järjestöjen perustoiminnan rahoitus on vuosi vuodelta heikentynyt ja nuorisotyön ehkäisevät ja tukevat perustoiminnat jäävät ainakin rahoituksessa ongelmien tai keksittyjen ”uusien innovaatioiden” jalkoihin – jatkuvasti näkee uusia projekteja joiden kehittämisrahoitukselle pyritään samaan, kuin tavallisessa nuorisotyössä on vuosikymmeniä tehty. Aivan kuin haluttaisiin pirstoa turvaa ylläpitävä jatkuvuus.

 

Takaisin Blogisarjan pääsivulle

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliiin “7 Kansalaistoiminta ja nuorisotyö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s