6 Turvallisuuden muodolliset vastuutahot

6.1 Johdanto

Turvallisuusuhat aikuisten oikeasti:

• 1 globaali ekologisen järjestelmän häiriintyminen

• 2 Maailmanpolitiikka ja sen voimien tasapaino

– kestävä kulutus

– siviilikriisinhallinta ylikansallisesti

• 3Passiivisuus tai raivo sekä muut häiriöt ihmisissä

• 4 Kansalaisten turvallisuus, riskit Ja valmius

 

Turvallisuuden käsite ja ala

Tunne turvallisuudesta, käsitys omasta turvallisuudesta, käsitys turvallisuustilanteesta, sekä henkilön turva ja turvallisuustilanne – nämä kaikki ovat eri asioita: mieti!

Tehdäänkö kohta turvallisuusarvioita sillä perusteella, että jokaisella on oikeus pelätä ja se kenellä eniten tai vahvimpia pelkoja kertoo totuuden?

Yhtälö on siinä, että yleinen kielteinen asennoituminen ihmisryhmään helpottaa myös niiden toimintaa, jotka pyrkivät radikalisoimaan suomalaisia ja maahan muualta tulleita. Lähivuosina on jo uusia suomalaisista, joihin ääriajattelu uppoaa, kun kokevat asemansa uhatuksi kuka mistäkin syystä. Ääriajatteluun luen myös poliittisen populismin ja vahvan nationalismin.

 

Operatiivinen, taktinen ja strateginen toiminta

Näitä sanoja käytetään usein miten sattuu. Missä tahansa organisaatiossa tai toiminnassa voidaan hahmottaa kokonaistilannekuva (strateginen kuva) tai sen osa. Tällöin kuva on kuin pysähtynyt.

Operatiivinen eli toiminnallinen eri ulottuvuuksissa ja tilanteisssa

Taktinen: Suunnittelu tai Toteutus

Strateginen: Suunnittelu tai Toteutus

Operatiivinen viittaa siihen, mitä tapahtuu suuremmassa tai pienemmässä mittakaavassa. Kansallisessa turvallisuusuhissa strategiset operaatiot ovat ”ylätason” eli perustavia toimia ja taktiset operaatiot käytännöllisiä vaikkapa turvaamis- tai pelastustoimia.

Toimijat ja rakenne ovat eri asioita ja se tulisi aina pitää mielessä. Esimerkiksi organisaatio voi vaikuttaa asiakaspalveluun eri tavoin kuin työntekijä itse haluaisi tai sitten työntekijä voi sooloilla eri tavoin kuin organisaatio esittää.

 

6.2 Viralliset vastuutahot

Tässä osiossa tarkastelen keskeisiä ja valitsemiani toimijoita; niitä on monia, joten kaikkia en mainitse. Lainaan ja toistan hiukan myös jo tässä blogisarjassa kirjoittamaani

Hyvinvointi ja turvallisuus kietoutuvat yhteen. Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat aina myös yhteisö ja ulkoiset asiat. Turvallisuuden tunne ja turvallisuus voivat olla myös toisistaan poikkeavat. Vahvasti peloistaan vouhkaavat heikentävät turvallisuudentunnetta yleisesti.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (lyhennettynä hutva tai utva, tai tp-utva on yksi lakisääteisistä valtioneuvoston ministerivaliokunnista, joka kokoontuu tasavallan presidentin ohjaamana. Valiokunnan tehtävänä on käsitellä ja valmistella ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja Suomen muihin ulkosuhteisiin liittyvät tärkeät asiat sekä sisäisen turvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen asiat silloin kun ne liittyvät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Suomessa on osittain poliittis-hallinnollinen sektoriajattelu, jossa sisä- ja ulkopolitiikka ovat erillään. Samoin maanpuolustusta käsitellään yleensä omana aiheenaan ilman sidosta kaikkeen muuhun maamme toimintakykyä tukeviin toimiin. Viime vuosina onkin puhuttu myös yleisemmin turvalllisuuspolitiikasta (Turpo), kokonaisturvallisuuudesta ja kokonaismaanpuolustuksesta.

Kokonaisvisiota varten toimii Turvallisuuskomitea. Se avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Komitea seuraa Suomen turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan kehitystä sekä yhteensovittaa kokonaisturvallisuuteen liittyvää ennakoivaa varautumista.

Seuraavaksi vain yleiset esittelyt keskeisistä turvallisuusvirnomaisista: toiminnasta ja rakenteista. On hyvä todeta ensin, että sanalla ”strateginen” tarkoitetaan yleensä toimintakokonaisuutta koskevaa yleistietoa ja kuvaa. ”Taktinen” viittaa keskeisiin toimintarakenteen osiin ja ”operatiivinen” usein perustoimintoihin ns. kentällä.

 

6.3 Hätäkeskus ja Pelastustoimi (ensivaste, ensiapu ja -hoito)

Hätäkeskukset ovat alueellisia koordinoiva (strategisia) yksikköjä. Niitä on nykyisin 6 ja saman verran on taktisia (esim. kunnat ja pelastustoimet) ja operatiivisia alueita. Yksikköjen määrää on vähennetty, niitä on toki vielä kymmeniä.

http://www.pelastustoimi.fi/

Hätäkeskukset ottavat vastaan hätäviestejä, tekevät alustavan tilannnearvion ja välittävät tiedon operoiville yksiköille, kuten ambulanssi, sammutusyksikkö, poliisi jne. Monin paikoin Suomessa myös paikalliset vapaapalokunnat toimijoineen kuuluvat hälytyksen saavien joukkoon. Suuremmissa onnettomuuksissa viesti menee valtionhallintoon ja joskus puolustusvoimille.

 

6.4 Poliisitoimi

”Poliisilain mukaan poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista. Toimenpiteiden on oltava puolustettavia suhteessa tehtävän tärkeyteen, vaarallisuuteen ja kiireellisyyteen, tavoiteltavaan päämäärään, toimenpiteen kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen, ikään, terveyteen ja muihin vastaaviin häneen liittyviin seikkoihin sekä muihin tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin.

Poliisin tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin pyrkiä ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Vaikka poliisitoiminta hyvin pitkälti perustuu lakiin, niin poliisin työ ei kuitenkaan ole vain mekaanista lain noudattamisen valvontaa, vaan myös yhteiselon turvaamista ja yksilöiden oikeuksien kunnioittamista. Poliisitoiminnassa noudatettavat arvot ja hyvät toimintatavat sisältyvät poliisin eettiseen valaan.

Jokaisella poliisilla on virkamerkki, joka on pidettävä mukana ja tarvittaessa tai vaadittaessa esitettävä silloin, kun se on virkatehtävää vaarantamatta mahdollista.”

Lisätietoja: https://www.poliisi.fi/

Poliisin toiminta on perinteisesti ollut sisäministeriön toimialaan kuuluvaa. Vuodesta 2010 lähtien on toiminut Poliisihallitus ja sen alaisuudessa Suojelupoliisi, joka vuoden 2016 alussa siirtyi suoraan sisäministeriön alaisuuteen. Poliishallitus on siis strateginen yksikkö osana valtionhallintoa. Sen alaisuudessa toimivat mm. Poliisilaitokset, joita Suomessa on enää 11 kovista säästöistä johtuen. Ks. Wikipedia

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Poliisilaitokset_Suomessa

Ehkäisevää poliisityötä ja väen keskuudessa liikkuvia lähipoliiseja kyllä tarvittaisiin kaikkialle Suomeen. Tämä rinnastuu myös nuoriso- ja sosiaalityön vaikeuksisin jatkuvien karsintojen maassa nimeltä Suomi.

 

6.5 Puolustusvoimat ja reservin toiminta

– varautuminen ja valmius sotaan

– Varautuminen ja valmius poikkeustilaan

– Rauhanajan toiminta

– Varusmies- ja siviilipalvelus

– Reservin toiminta

– Maanpuolustus ja Maan puolustus

Puolustuvoimat takaavat poliisin rinnalla Suomen turvallisuutta. Puolustusvoimat on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tämän lisäksi puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita viranomaisia pelastustoiminnassa ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Uutena tehtävänä puolustusvoimille säädettiin kesäkuussa 2017 kansainvälisen sotilaallisen avun antaminen. (Wikipedia, tarkemmin ks. https://puolustusvoimat.fi/etusivu )

Varusmiespalvelus rinnastuu virallisena nuorisokasvatuksena kouluun ja nuorisotyöhön: varusmiehiä ajatellen laadittu sotilaspedagogiikka on osa nuorisopedagogiikkaa. Siviilipalveluksen osalta tilanne on sekavampi: erilaisia työtehtäviä. Näkisin mielekkäänä sen, että siviilipalvelus olisi yleisesti kokonaisturvallisuuteen kiinnittyvää koulutusta.

Reserviläisliitto on 38 000 jäsenellään Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Liiton organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä joiden alaisuudessa on 326 jäsenyhdistystä. Reserviläisliiton toiminnan tarkoitus on ylläpitää maanpuolustustaitoa, -kykyä ja -tahtoa. Liiton yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, urheilu, sotilaskoulutus, maastotoiminta ja maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Veteraanien tukitoiminta ja muu perinnetyö on myös yleistä. (Wikipedia)

Reserviläisliitolla ei ole erikseen nuorille suunnattua toimintaa mutta perinteisesti toiminnalliset asiat ovat nuoria vetäneet puoleensa. Näitä ovat mm. erityisesti toiminnalliset ammunnat ja MPK:n kautta toteutettava koulutus. Jäseneksi liitytään paikallisyhdistyksen kautta. Toiminta järjestetäänkin pääosin paikallistasolla yhdistyksissä. Suurin osa yhdistyksistä on kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille avoimia. Osa vaatii vielä asevelvollisuuden suorittamista. Jotkut yhdistykset hyväksyvät myös alle 18-vuotiaita nuorisojäseniä. Alle 30 vuotiaita jäseniä on noin 13 % jäsenistöstä (5000). (Vastaus kyselyyni liitosta)

Takaisin Blogisarjan pääsivulle 

 

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliiin “6 Turvallisuuden muodolliset vastuutahot

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s